Helsingissä kaupunginhallituksen 14.11.2011 kokouksen esityslistalla olevassa esityksessä
varhaiskasvatus ja päivähoito siirrettäisiin omaksi virastokseen, mutta se
pysyisi yhä sosiaalitoimessa.
Päivähoidon jättäminen sosiaalitoimeen korostaa päivähoidon asemaa vanhempien työssäkäynnin
mahdollistajana tai perheen sosiaalihuollollisena tukitoimena.
Varhaiskasvatuksen ja opetuksen hallintojen yhdistäminen vahvistaisi
päivähoidon asiakkaan eli lapsen asemaa oppijana elinikäisen oppimisen alussa.
Suomessa 60% kunnista on siirtänyt varhaiskasvatuksen opetustoimeen, 25 kunnassa siirto
toteutetaan ensi vuoden aikana. Valtion hallinnossa varhaiskasvatus siirretään
opetus- ja kulttuuriministeriön hallintoon ja ohjaukseen tammikuussa 2013.
Varhaiskasvatus sosiaalitoimessa
Sosiaalipalveluilla on tarkoitus tukea ihmisiä heidän eri elämän vaiheisiin ja –tilanteisiin
liittyvissä ongelmissaan. Alle kouluikäinen lapsi ei ole vanhempien
työssäkäynnin estäjä vaan elämänsä alkuvaiheessa oleva ihminen. Varhaiskasvatuspalveluissa
tämä pieni ihminen pääsee osaksi laadukkaasti suunniteltua ja toteutettua kasvatusta
ja opetusta.
Varhaiskasvatuksen hallinnon yhdistäminen opetustoimeen mahdollistaa edelleen päivähoidon kumppanuuden
toteutumisen neuvolan, sosiaalitoimen ja muiden perheille suunnattujen
palveluiden kanssa.
Varhaiskasvatus osana opetusta
Varhaiskasvatuksen avulla edistetään lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.
Perustehtävä on näin ollen yhteinen perusopetuksen kanssa.
Lapsuus ei lyhene opetustoimessa vaan saattaa jopa pidentyä, kun koulutetut lastentarhanopettajat
tekevät yhteistyötä perusopetuksen
opettajien kanssa. Päivähoidon pitkä perinne yhteistyöstä tuo lisäosaamista
myös opetustoimeen. Varhaiskasvatuksen keskeisin opetusmenetelmä on leikki;
leikkien oppiminen toimii myös perusopetuksessa.
Hallinnon yhdistäminen opetustoimen hallintoon ei muuta varhaiskasvatuksen sisältöä, vaan
se perustuu edelleen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen. Lapsi saa kehitystään
ja ikäänsä vastaavaa toimintaa, jossa leikillä on tärkeä merkitys.
Yhdistyminen opetustoimeen vahvistaisi näkemystä varhaiskasvatuksesta lapsen oikeutena
oppijana. Se vahvistaisi päivähoidon ja perusopetuksen yhteistyötä, päiväkotien
ja koulujen toimintakulttuurin sekä pedagogiikan kehittämistä. Yhteisen
hallinnon avulla olisi mahdollista yhtenäistää koulujen ja varhaiskasvatuksen
erilaisia toimintakulttuureja tavalla, joka parantaa
lasten asemaa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa.
On tärkeää, että ruotsin- ja suomenkielisessä päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus
olisi jatkossa yhtenäinen kokonaisuus, jota myös yhteinen hallinto tukisi. Sekä
suomen- että ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen paikka on opetustoimessa,
tiiviissä yhteydessä perusopetukseen.
Mikäli päivähoito säilyy sosiaalitoimessa, mahdollisuutta tarkastella lasten opetusta ja
kasvatusta kokonaisuutena, osana elinikäistä oppimista ei pystytä hyödyntämään.
Koko hallinnonalamuutoksen tärkein osa jäisi silloin toteutumatta ja prosessi
jäisi pahasti puolitiehen.
Uuden viraston perustaminen nykyisessä taloustilanteessa on arveluttava. Se vaatisi uuden hallinnon rakentamisen mikä
puolestaan vaatisi taloudellisia resursseja.
Opetusvirastossa on olemassa valmiina hallinto, joka palvelisi hyvin myös
varhaiskasvatusta. Parhaaseen lopputulokseen päästäisiin kun varhaiskasvatus
liitettäisiin osaksi opetusvirastoa.
Varsinainen työ niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin tehdään päiväkodeissa ja
kouluissa. Resurssit tulee kohdentaa perustehtävään, ei uuden byrokratian
luomiseen.